1971
Elämme kuukauden vuoden 1971 kulutustasolla

26. Päivä: ruokavieraina

Ruoka on kotona vähissä, mutta onneksi on ystäviä. Niina ja Onni saavat lounasta naapurissa ja illallista muskarikavereiden luona. Makaronilaatikkoa, nakkikastiketta ja perunamuussia. Vuosi 2013 ei ehkä olekaan niin erilainen kuin 1971.

Mika sen sijaan on pitkään töissä. Yhteistyökumppani tarjoaa businesslounaan, pääsee oikein ravintolaan! Soppakeittiön kaalisoppa sopii kyllä kokeilun henkeen.

Olivatkohan ihmiset onnellisempia 1971?

Sekä yksityisessä että julkisessa keskustelussa esiintyy usein nostalginen ajatus, että ennen maailma oli yksinkertaisempi ja ihmiset onnellisempia - varsinkin vaikka rahaa olikin vähemmän.

Stevensonin ja Wolfersin uusi artikkeli kertoo erilaisen tarinan. Sen mukaan tulojen kasvu lisää ihmisten onnellisuutta, rajatta. Maat, joiden BKT on korkeampi ovat keskimäärin onnellisempia kuin maat, joiden BKT on matalampi. Samoin maan sisällä ne, joiden tulot ovat korkeammat ovat onnellisempia kuin ne, joiden tulot ovat matalammat. Erityisen mielenkiintoista on, että toisin kuin aina toistellaan, onnellisuus ei riipu vain suhteellisesta tulotasosta: käytännössä kaikkien maailmaan kotitaloudet, joiden vuositulo ylittää 32000 dollaria ovat onnellisempia kuin mitkään kotitaloudet, joiden vuositulo jää alle 2000 dollarin; samoin kaikki 64000 ansaitsevat ovat onnellisempia kuin kukaan alle 4000 dollaria ansaitseva. (Nuo 2:n potensseja mukailevat rajat eivät ole sattuma, onnellisuus kasvaa logaritmisesti suhteessa tuloihin). [WellBeingAndIncome]

Onnellisuuden ja kotitalouden tulojen suhde 25 väkirikkaimmassa maassa. Lähde: [WellBeingAndIncome].

Suomessa ei tehty onnellisuustutkimusta vuonna 1971. Voimme kuitenkin arvioida elintason vaikutusta onnellisuuteen katsomalla miten nykyään onnellisuus vaihtelee maan tulotason ja tuloerojen mukaan.

Vuoden 1971 Suomi oli tuloiltaan suunnilleen samanlainen kuin Nyky-Italia. Kotitalouden käytettävissä olevat tulot ensimmäisen desiilin kohdalla olivat noin 11000 dollaria vuodessa, mediaanin 24000 ja 90% rajalla 45000 [Kotitaloustiedustelu71-2, s.54, Tilastokeskuksen elinkustannusindeksi, dollarin kurssilla 1.3]. Jos luetaan kaaviosta Italian kohdalta noita tulolukuja vastaavat onnellisuustasot, ovat ne 5.5, 6.5 ja 6.8.

Vuoden 2009 Suomen kotitalouksista ensimmäisen desiilin käytettävissä olevat tulot ovat 18500, mediaanin 53000 ja viimeisen desiilin 105900 dollaria. [Tulonjakotilasto2009, s.46]. Tämä jakauma on suunnilleen sama kuin Saksan. Kaaviosta saamme näille tuloille onnellisuusluvut 5.7, 7 ja 7.3. Vuoden 2009 mediaani on siis ehkä onnellisempi kuin vuoden 1971 rikkaimmat. Köyhimmän 10% onnellisuus ei ole parantunut kovin paljoa, mutta 6.5:n onnellisuusraja kulkee nyt 30% kohdalla mediaanin sijaan.

Ylläolevassa päättelyssä on jonkin verran epävarmuustekijöitä. Suomalaisille olemme käyttäneet tulona käytettävissä olevaa (tulonsiirtojen jälkeistä) tuloa. Ei ole aivan selvää, mikä tulokäsite Stevensonilla ja Wolfersilla on ollut käytössä. Samoin kotitalouden käytettävissä oleva tulo on mielestämme huono mittari, koska se ei ota huomioon kotitalouden kokoa. On kuitenkin perustelua väittää, että suomalaisten onnellisuus on noussut huomattavasti: tuloeroja kuvaava gini-indeksi on nyt samalla tasolla kuin vuonna 1971, mutta reaalitulot ovat nousseet 2.5-kertaisiksi, mikä nostaa onnellisuutta 0.2 - 0.6 yksikköä.

(Syrjäytyneistä puhutaan paljon myös. Erityisesti työttömiä on nyt enemmän kuin 1971 - n. 200000 verrattuna 60000:een [Työttömyys2002, Tilastokeskus: Työmarkkinat]. Tuosta 60000:sta puuttuu kuitenkin se n. 150000 ihmistä, jotka muuttivat Ruotsiin työn perässä 1960-1980 [SuomalaisetRuotsissa], ja joista varmaan ainakin puolet oli työikäisiä. Nyky-Suomesta ei kukaan lähde työn perässä minnekään, vaikka muuttaminen EU:ssa on vapaata. Nyky-työttömät, vaikka varmasti onnettomia, ovat luultavasti paremminvoivia kuin vuoden 1971 työttömät.)

Oma kokemuksemme elämästä vuoden 1971 kulutustasolla on, että arki on arkisempaa, ja osa vuoden 2013 huveista ja kohokohdista puuttuvat. Ei nyt suorastaan onnetonta, mutta aika paljon nihkeämpää.

Lähteet

[WellBeingAndIncome]
Stevenson, Betsey, and Justin Wolfers. Subjective Well-Being and Income: Is There Any Evidence of Satiation?. No. w18992. National Bureau of Economic Research, 2013. Saatavana verkossa.
[Kotitaloustiedustelu71-2]
Kotitaloustiedustelu 1971. Osa 2, Kotitalouksien tulot ja tulojen jakaantuminen. Helsinki : Tilastokeskus, 1976. - (Tilastollisia tiedonantoja, ISSN 0355-208X; n:o 55). Taulukko-osat jaettuna
[Tulonjakotilasto2009]
Tulonjakotilasto 2009. Suomen Virallinen Tilasto. Tilastokeskus. Julkaistu verkossa.
[Työttömyys2002]
Työttömyys ja työllisyys tilastoissa. Suomen Virallinen Tilasto. Työmarkkinat 2002:17. Tilastokekus. Saatavana verkossa.
[SuomalaisetRuotsissa]
Suomalaiset Ruotsissa II maailmansodan jälkeen. Jouni Korkiasaari. Turku : Siirtolaisuusinstituutti, 2001. Julkaistu verkossa.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti