1971
Elämme kuukauden vuoden 1971 kulutustasolla

27. Päivä: pihalla naapureiden kanssa

Kunnostamme yhteistä takapihaa naapureiden kanssa. Talkkari on tarmokkaasti kärrännyt pihalle lunta talvella, jonka jäljiltä on paljon, paljon hiekoitushiekkaa haravoitavana pois. Traktorin pyöränjälkiä täytyy myös hieman paikata mullalla ja nurmensiemenillä. Päätämme hankkia pari marjapensasta lisää. Jossain vaiheessa alkaa ehkä marjoja sitten olla säilöttäväksikin.

Lounaalla tankataan perunaa, silliä ja juustoa, Mikan mieleistä.

Naapurin napero on saanut uuden potkupyörän. 1971 mediaanitulolla ei kyllä yli sadan euron pyörää osteta kaksivuotiaalle. Ehkä kuusivuotiaalle? Mika muistaa, että vaikka pyörä oli ollut jo n. kuusivuotiaasta saakka, vaihdepyörään sai säästää pitkään.

Poimintoja, pieniä

Kuukauden aikana on tullut mietittyä joukkoa kulutukseen ja elämänlaatuun liittyviä asioita, joista ei ihan kokonaista blogipostausta tullut. Tässä niitä sikermänä.

Keskioluen reaalihinta oli vuonna 1971 laskussa, saavuttaen alimman tasonsa vuonna 1977 (70% vuoden 1970 hinnasta). 2000-luvulle tultaessa oluen hinta oli noussut n 10% vuoden 1970 hintatasoa korkemmalle. Viinan hinta laski myös 70-luvulla ja 2000-luvun alussa se oli edelleen merkittävästi vuotta 1970 halvempaa (n. 85% vuoden 70 hinnasta). (Ks. Ville Vehkasalon artikkeli 'Alkoholijuomien hinnat ja kulutus').

Vuonna 1971 oltiin heräämässä saasteongelmaan, niin Suomessa kuin maailmalla. Kotiliesi ja Helsingin sanomat kirjoittivat aiheesta ahkerasti. Lievestuoreella oli juuri käynnistetty uudelleen vuonna 1967 pysäytetty selluloosatehdas, ja jätevesiä oli taas laskettu ympäristöön. Lääninhallituksen luvattomaksi toteamaa toimintaa ei onnistuttu virkavallan avulla estämään (HS 8.4.71). Prof. Peitsa Mikolan edellisenä vuonna pitämää esitelmä ympäristön pilaantumisesta julkaistiin maalisuun 1970 Kotiliedessä. Esitelmässä kerrottiin useiden saastumista käsittelevien kansainvälisten kokousten järjestämisestä. Mikola piti elintason ja kulutuksen nopeaa kasvua saastumisen tärkeimpänä aiheuttajana.

Valtion rooli on merkittävästi kasvanut vuodesta 1971. Kokonaisveroaste on noussut 35%:sta 43%:iin. Julkisessa palveluksessa on 10%:n sijaan yli 25% töissä käyvistä suomalaisista. Lisäksi epäsuorasti valtion ja kuntien palveluksessa on vielä n. 100 000 työntekijää, mikä nostaa kokonaisprosentin n. 30:een. 70-luvun alussa siirryttiin yhtenäiseen peruskoulujärjestelmään, jonka myötä melkein kaikki yksityiset koulut lakkautettiin. (Ks. EVAn tietopaketti hyvinvointivaltiosta.).

Kotitöihin käytetty kokonaisaika on hieman yllättäen noussut vuoden 1979 kummankin sukupuolen yhteenlasketusta 2 h 45 min:sta / päivä 2 h 48 min:iin, vaikka meistä on tuntunut, että kodinkoneiden puute toi paljon lisää töitä. Tarkemmassa tarkastelussa selviääkin, että varsinaisiin kotitaloustöihin kulunut aika on laskenut 1h 28 min:sta 1h 11 min:iin (mikä sekin tuntuu aika pieneltä laskulta). Sen sijaan aikaa menee nykyään enemmän lastenhoitoon, ostoksiin ja matkoihin. Shoppaamme siis enemmän ja kauempana. Miesten kotitöihin käyttämä aika on noussut 1 h 50 min:sta 2 h 12 min:iin, joka kuulostaa ihan hyvältä, kunnes huomaa että naisten kotityöaika on edelleen 3 h 25 min (laskenut hieman 3 h 39 min:sta). (Ks. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus).

Ulkomaanmatkailu ei ollut vielä mediaaniperheen hupia, mutta kasvussa se oli. "1960-luvun lopulla tehtiin neljännesmiljoona ulkomaanmatkaa ja 1970-luvun lopulla jo yli puolimiljoonaa." (Kustaa Vilkunan esitelmä). Ne jotka matkalle lähtivät, saattoivat sitten kyllä saada rahoilleen paljon vastinetta perillä. Ainakin Helsingin Sanomat oli täynnä rautaesiripun takaisia matkakohteita, joissa suomalaisen matkakassa saattoi vastata paikallisen perheen vuosiansiota. Francon Espanjaankin matkattiin.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti