1971
Elämme kuukauden vuoden 1971 kulutustasolla

3. Päivä: eväitä, eväitä

Mika ja Onni ovat menossa uimaan suoraan päiväkodista, ja Niinalla on kuorotreenit puoli yhdeksään. Eväitä tehdään siis urakalla: Mikalle ja Niinalle lounaaksi ja kaikille kolmelle illalliseksi ja iltapalaksi. Mukaan pakataan kahdenlaisia voileipiä, keitettyjä perunoita, jauhelihapihvejä, porkkanaa, mandariinia ja maitoa termoksessa. Niinalla on työpaikan jääkaapissa jemmattuna myös jugurttia, mutta silti homma alkaa nyt jo kyllästyttää. Pitkä päivä ei rytmity pelkillä evästauoilla. Kaikki on samaa ikuista pullaa.

Eväidensyönti töissä on epätavallista. Ensinnäkin on erittäin epätavallista, että Mikalla tai Niinalla olisi mukana eväät, ja suhteellisen epätavallista, että ylipäätään kukaan tuttavapiiristämme söisi lounaaksi eväitä. Koetta pääseekin lounaan aikaan selittämään kaikille normaaleille lounaskavereille: "Ei, en ole raskaana, en laihduta, enkä ole pohjattoman loukkaantunut juuri sinulle! Elän vuotta 1971, eikä silloin poikettu sushille kulman taa."

Uimahallissa olemme yleensä menneet uinnin jälkeen kahvioon syömään lämmintä lihapiirakkaa. Sen lisäksi, että lämmin ruoka on tällä kertaa pois laskuista, täytyy meidän istua aulassa, koska kahvioon ei saa viedä omia eväitä. Mikasta tuntuu, että ihmiset pitävät eväiden syöjää köyhänä. Lievä häpeä alkaa tulla tutuksi: sama tunne oli kaupassa kun osti ranskanleipää, punaista maitoa ja HK:n sinistä. Lapsuudestamme 80-luvulta muistamme vielä hyvin, miten omat eväät otettiin kaikkialle. Milloin se lakkasi olemasta normaalia?

Niina selviää pitkästä päivästä kunnialla. Puolikas reikäleipä välissään puolen sentin kerrokset juustoa ja voita on tuhti eväs. Tilkkeeksi iso levy pähkinäsuklaata ja tietysti kahvia. Illalla on silti jotenkin ontto olo. Lounaasta on varsinkin lapsen saamisen jälkeen tullut iso osa meidän molempien sosiaalista elämää.

Mikasta tuntuu siltä, että yleisen nettisurffailun jättäminen on jo parin päivän jälkeen rauhoittanut oloa. Voisikohan netin käyttöä vähentää kokeen jälkeenkin, vai putoaisiko ammatillisesti kärryiltä, ellei seuraisi vapaa-aikana teknologiasaitteja? Niina yrittää kaivella vastaavaa tunnetta sisimmästään, mutta antaa pian periksi. Toistaiseksi vapaa-aika on mennyt sairastaessa. Se on varmaankin yhtä tylsää vuosikymmenestä riippumatta.

Koeasetelma, osa 2: mitä hyödykkeitä

Käytettävissä oleva raha oli melko helppo laskea. Vaikeampi kysymys on, mitä sillä sitten saattoi hankkia.

Kun haluamme toistaa nimenomaan mediaanikulutusta, mielenkiintoista ei ole ainoastaan se, mitä 1971 saattoi ostaa, vaan varsinkin se, mitä ihmiset ihan oikeasti ostivat. Kotitaloustiedustelun 3. osan sivulta 22 alkaa kiinnostava taulukko: 'Kutakin hyödykettä hankkineiden kotitalouksien %-osuudet sosioekonomisen aseman mukaan'. Voime raa'asti tulkita taulukkoa niin, että mediaanikotitaloudessa ostettiin niitä hyödykkeitä, joita kulutti vähintään 50% kotitalouksista. [KotitalousTiedustelu1971-3]

Ensin kuitenkin pitää selvittää, mihin sosioekonomiseen asemaan kuulumme. Kotitaloustiedustelun osan 2. taulukossa 1.1 sivulla 47 on eri sosioekonomisten ryhmien keskimääräisiä vuosituloja. Tämän mukaan parhaiten meihin sopii ammattitaidottomien työntekijöiden ryhmä. Hurraa: olemme siis helsinkiläisiä ammattitaidottomia työntekijöitä!

Nyt voimme lukea hyödykkeitä hankkineiden talouksien taulukosta, että vuoden 1971 mukaan kulutamme:

  1. vehnäjauhoja ja jotain ryynejä (kaura-, manna- ja riisiryynejä olivat hankkineet 42%, 31%, ja 43% ja ne ovat varmastikin vaihtoehtoisia)
  2. kovaa leipää, pehmeää ruisleipää, ranskanleipää ja muuta pehmeää ruokaleipää
  3. pullaa ja keksejä
  4. naudanlihaa, II luokan sianlihaa, jauhelihaa; savustettua lihaa tai muuta leikkelelihaa
  5. I, II ja III luokan leikkelemakkaraa (mitä ne sitten ovatkin - sahajauhoa, ihraa ja elintarvikeväriä?), nakkia, lenkkimakkaraa ja muuta ruokamakkaraa
  6. kalaa: joko tuoretta, suolattua tai pakastettua
  7. kulutusmaitoa, piimää, kermaa
  8. edam-juustoa
  9. munia
  10. voita, talousmargariinia
  11. omenaa, appelsiinia, banaania
  12. sipulia, porkkanaa (42%, heti kulman takana ammattitaitoisist työntekijöistä porkkanaa popsii 58%), tomaattia (47%) tai kurkkua (41%)
  13. perunaa
  14. palasokeria ja hienoa sokeria
  15. kahvia
  16. suklaata, pastilleja, karamellia ja jäätelöä
  17. suolaa ja hiivaa
  18. keskiolutta ja tupakkaa (vaikka sitä kaljaahan ei sitten muka kuitenkaan juotu kuin kerran kuussa…)
  19. oman talon käyttö tai vuokra
  20. pyykinpesuainetta, talous/wc-paperia, tulitikkuja
  21. käsikauppalääkkeitä
  22. julkisia kulkuvälineitä
  23. leikkokukkia (46%, ihanaa!)
  24. radiota ja tv:tä, sanomalehtiä (tilaus)
  25. paperinenäliinoja
  26. kirjoitustarvikkeita
  27. kahvia ja ruokaa kodin ulkopuolelta (mutta hyvin vähän: sivun 147 mukaan 65% työntekjöistä ei käynyt baarissa tai ravintolassa kuukausitasolla, joten kysymyksessä lienee joku kahviokäynti)

Lisäksi käytiin urheilemassa ja kirkossa, ehkä katsomassa urheilukilpailuja (taulukko 16, sivu 144).

Kulutus on käsittämättömän kapeaa! Ei sisäelimiä, ei muita juureksia kuin perunaa ja porkkanaa; ei edes kaalia, joka hyvin mahtuisi budjettiin, ei muita hedelmiä kuin kolmea kestosuosikkia. Hygienian taso on tilaston valossa heikko. Hammastahnaa oli ostanut 26% talouksista. Ylläoleva lista voi olla hieman turhan negatiivinen: mediaaniperhe ehkä kuluttaisi joitain niistä vaihdannaisista asioista, joiden kokonaiskuluts ei nouse yli 50% - toisaalta yllä on jo otettu mukaan joitakin 40 -- 50 % tuotteita.

Kertakulutushyödykkeiden lisäksi kulutukseen vaikuttavat paljon kestokulutushyödykkeet. Vuonna 1971 mediaanityöntekijätaloudella oli (taulu 9, sivu 130):

  1. pesukone
  2. sähkösilitysrauta
  3. pölynimuri
  4. jääkaappi
  5. (sähkövatkain 43%)
  6. radio tai matkaradio
  7. mustavalko-TV
  8. sähköparranajokone
  9. auto

Oman nykyelämämme kannalta merkittävimmät puutteet yo. listassa ovat pakastin ja puhelin; tosin Helsingissä 58% kotitalouksista oli puhelin. Helsinkiläistaloudet poikkeisivat muusta maasta myös siinä, että vain 35%:lla auto.

Lähteet

[Kotitaloustiedustelu71-3]
Kotitaloustiedustelu 1971. Osa 3, Kotitalouksien tulot ja tulojen jakaantuminen. Helsinki : Tilastokeskus, 1976. - (Tilastollisia tiedonantoja, ISSN 0355-208X; n:o 55). Taulukko-osat jaettuna

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti