16. Päivä: asumisestakin viimein

Niinalla ja Onnilla on kotipäivä. Lounaalla edellisen päivän jauhelihakastike taipuu munakkaan täytteeksi, mutta illalla saadaankin yllättäen kutsu naapurin ruokapöytään: kookosmaitoon tehtyä kana-vihanneswokkia valmiista pakastekasvissuikaleista ja valmiiksi suikaloidusta kanasta sekä riisiä. Suunnilleen tällaista on 2000-luvun lapsiperheen perusruoka siinä missä läskisoossia kului vuonna 1971. Mikalla on eväänä - kuinkas muutenkaan - makkaravoileipiä ja porkkanaa.

Niina käy Onnin kanssa päivällä kaupungilla ostamassa lipun konserttiin. 58 euroa! No, kerran kuukaudessa on varaa tuollaiseen (kotitalouden kuukausivirkistysbudjetti on 123 euroa). Kampin keskuksen läpi kulkiessa on ulkopuolinen olo, kun ei voi käydä ostoksilla tai kahvilla. Melkein odottaa vartijoiden heittävän kohta pihalle turhaan maleksimasta. Onni ei taaskaan saa ruokakaupasta himoitsemiaan herkkuja, mikä kiristää (kaikkien) hermoja entisestään.

Mika on pitkään töissä. Illalla kootaan toimistolla IKEA-huonekaluja. Mikan entinen työkaveri muuten kertoi, että yksi suuri syy osissa tuleviin huonekaluihin on (kuljetus- ja varastointikustannusten lisäksi) se, ettei niitä kolhi ovenpieliin :-).

Asumisesta, osa 1: asuntojen koko ja asumismenot

Olemme jo pariin kertaan luvanneet kertoa asumisesta, aloitetaan nyt sitten edes.

Asuminen: työntekijätalouksien reaaliset asumismenot ja asumismenojen osuus kokonaismenoista; kaikkien asuntojen pinta-ala/hlö 1960-2006. Vuonna 1960 asuntojen keskikoko/hlö oli 14.3 neliömetriä, vuonna 1970 18.9 ja vuonna 2010 39.1 neliömetriä. Vuonna 1971 asuntomenojen osuus oli 18.8% ja vuonna 2005 25.3%. Huom: asuntojen koko on kaikkien kotitalouksien keskiarvo, mutta menot ovat työntekijätalouksista. Valitettavasti pinta-alatietoja on alettu kerätä tarkemmin vasta 1990-luvulla. Pinta-alatietoja on interpoloitu kotitaloustiedusteluiden vuosille.

Lähteet: pinta-alat:; Väestö ja asuminen 1950-1980, Suomen virallinen tilasto VI:C106, Väestö- ja asuntolaskenta 1980 osa XVII, Tilastokeskus, Helsinki, 1983; Tilastokeskus, Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Asuminen/Asunnot ja asuinolot; menot:; Sosiaalinen Aikakauskirja, 1961 (9--10), s 374; Kotitaloustiedustelu 1966, osa II, s. 101, 103, 125; Kotitaloustiedustelu 1971, osa I, s. 20; Kotitaloustiedustelu 1986, osa I, s. 39 ja 51; Kotitaloustiedustelu 1981, osa, liite 2, s.17 ja 31; Kotitaloustiedustelu 1985, s. 17; Kotitalouksien kulutus 1985-2006, s.224-225; indeksi:; Tilastokeskus, Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Hinnat ja kustannukset/Kuluttajahintaindeksi. Kaavion tiedot tuotuna Google Spreadsheettiin.

Suuri osa tulojen kasvusta on laitettu asumiseen. Asuntojen koko per hlö on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1971 nykypäivään. Asuntomenojen osuus on kohonnut vain 35 % (7 %-yksikköä). Asumisen reaalihinta on noussut aika paljon enemmän: asumismenot ovat nousseet 3.5 -kertaisiksi. Asuntojen varustetaso ja asumismukavuus ovat varmasti kyllä parantuneet myös.

Kerrome lisää asumisesta myöhemmin.