17. Päivä: oma vai yhteinen?

Mika ja Onni käyvät rautakaupassa. Matka sujuu bussilla. Rautakauppa on Bauhaus, joka on kyllä melkoinen muutos perinteiseen suomalaiseen rautakauppameininkiin. Kun perinteiset rautakaupat on oikeastaan suunnattu ammattilaisille, jotka tietävät mitä haluavat, on Bauhaus selkeästi tarkoitettu meille amatööreille: jokaista pientäkin osaa on kaupassa esillä asennettuna tai hypisteltävänä. Mika ostaa ruuveja ja pakkelia kenkätelineen saappaita jäykistämään. Onni hypistelee runsaasti ruuveja, eivät mene ihan kaikki oikeisiin laareihin takaisin... Vuonna 1971 olisi tarpeita pitänyt varmaan tiedustella tiskin takaa lakkia kädessä pyöritellen.

Syödään mustaa makkaraa, myös lounaaksi, kun on töissä uuni. Onni pitää mustasta makkarasta, mutta nitriittien pelossa emme anna kovin paljon - saa nitriitöntä Vatajaa lisäksi. Illalla makkaroiden kanssa on perunamuussia. Olemme ostaneet myös lauantaimakkaraa. Se ei olekaan kovin hyvää.

Vappu lähestyy, on aika tehdä simaa. Mika tekee kattilallisen simaa. Vuonna 1971 simaa mainostettiin Hesarissa: 'vain 6p lasi'. Vaikea kuvitella, että nykyään kukaan tekisi simaa sen takia, että se tulee halvemmaksi kuin kaupan limsa (vaikka onhan se sitä, vuoden 1971 6p on vuoden 2013 8 senttiä, josta tulee litrahinnaksi vain n. puolet limsan hinnasta.)

Arkielämän yksityistyminen

Meidän perhe kulkee julkisilla, niin kuin aika moni muukin helsinkiläinen. Suurin osa suomalaisista kulkee kuitenkin omalla autolla.

Suuri muutos 1900-luvun kuluessa on ollut arkielämän yksityistyminen. Tulotason nousulla on ostettu mahdollisuus hoitaa arkiaskareet omilla välineillä, omassa tilassa: vessa, peseminen ja peseytyminen, leipominen, viihde, ja liikenne ovat siirtyneet perheen yksityiseen tilaan.

Arjen kulutuksen siirtyminen yksityiseen tilaan

Lähteet: [KotitalouksienKulutus-1985-2006, s. 252], [AsuminenHelsingissä, s.34], Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Tulot ja kulutus/Kotitalouksien kulutus, [Kotitaloustiedustelu71-3, s. 134], [Kotitaloustiedustelu76-2]

Yo. kaaviosta näkee, että suuri osa yksityistymisestä oli jo tapahtunut vuonna 1971. Ainoastaan auto ei vielä ollut mediaaniperheellä käytössä. Autoa eivät ehkä kaikki olekaan koskaan hankkimassa, kasvu on taittunut jo 2000-luvun alkupuolella.

Tästä voisi spekuloida myös huonosti sujuvan liikenteen aiheuttaman raivon: auto on hankittu sitä varten, ettei tarvitse välittää muista ihmisistä liikkuessa, mutta liikenneruhkassa joutuukin taas muiden armoille.

25% Helsingin työläiskotitalouksista käytti näköjään vielä jaettua pesuhuonetta. Tämä kertonee jotakin kaupungin asuntokannasta. Uusiin asuntoihin rakennettiin jo vähintään kylpyhuone. Kotilieden (Nro 3/1970) jutussa listataan uuden rivitaloasunnon miinuspuoleksi oman saunan puuttuminen. Jännää muuten, että samassa jutussa kerrotaan, miten "eteisen ja hallin katon laskeminen ja vuoraaminen tummaksi käsitellyllä laudoituksella lisää tilan tuntua". Tähän on ehkä pakko vielä palata.

Lähteet

[KotitalouksienKulutus-1985-2006]

Ahlqvist Kirsi ja Ylitalo Marko (toim.). Kotitalouksien kulutus 1985-2006. Helsinki : Tilastokeskus, 2009.

[AsuminenHelsingissä]

Asuminen Helsingissä 1950–2004. Helsingin Kaupungin Tietokeskuksen verkkojulkaisuja, 2006/34. Julkaistu verkossa.

[Kotitaloustiedustelu71-3]

Kotitaloustiedustelu 1971. Osa 3, Kotitalouksien tulot ja tulojen jakaantuminen. Helsinki : Tilastokeskus, 1976. - (Tilastollisia tiedonantoja, ISSN 0355-208X; n:o 55). Taulukko-osat jaettuna

[Kotitaloustiedustelu76-2]

Kotitaloustiedustelu 1973. Osa 2, Kulutusmenot väestöryhmittäin - Kestokulutushyödykkeiden omistus. Helsinki : Valtion painatuskeskus, 1979.