1971
Elämme kuukauden vuoden 1971 kulutustasolla

9. Päivä: Isi, tehdään tiiterikakku!

Niinan flunssa jatkuu, tänään taas vähän rankempana. Niina jää kotiin. Mika laittaa hernekeiton porisemaan ennen kuin lähtee Onnin kanssa päiväkotiin - siitä saa sairas vaimo lämmintä lounasta muutaman tunnin päästä.

1971:kin varmasti sairastettiin, mutta kertyikö nuhanenien sängyn viereen samanlaiset kasat paperinenäliinoja kuin nykyään? Aivan suoraa vastausta ei kotitaloustiedustelusta saa: ryhmää '80118 paperinenäliinat, toalettipaperit' on ostanut kuukauden aikana 58.4% kaikista kotitalouksista. Pappa niisti vielä 2000-luvullakin kangasliinaan, mutta meillä ei sellaisia nyt ole, ja lakanan kulmaan ei ilkeä.

Onni kakun äärellä seuraavana aamuna

Onni on taas nähnyt 40 vuotta tulevaisuuteen: Ulla Svenssonin mainiossa Unelmakakut - kirjassa [Unelmakakut] on upea tiikerikakun kuva, ja lapsi hokee tiiterikakkua kuin mantraa. Tänään Mika saa aikaiseksi ryhtyä Onnin kanssa kakuntekoon. Taikina tehdään yhdessä, mutta kakun paistuminen kestää yli nukkumaanmenoajan joten koristelu jää isälle.

Svenssonin kakku on koristeltu mustalla ja keltaisella marsipaanilla. Mika on päättänyt, että näitä ei 1971 ole saatavilla. Näiden sijaan kuorrutteeksi laitetaan appelsiini-tomusokeri -kuorrutetta ja sulatettua suklaata. Raidoista ei tule yhtä hienoja, mutta korvaukseksi teemme kakulle korvat ja hännän. Pitkän päivän jälkeen loppuu jaksaminen ja suklaa sulatetaan mikrossa.

1971 ruokakirjojen valossa

Olimme projektia suunnitellessamme ajatelleet, että ruokailu perustuisi pitkälti 70-luvun resepteihin. Keräsimme tätä varten kirjoja: Kotiruoan vuoden 1957 painoksen [Kotiruoka1957] 70-luku -tarjottimella retrospektiivin [70-luku-tarjottimella] sekä Happamasta makeaan -kirjan [HappamastaMakeaan].

Kirjoja luettuamme tajusimme kuitenkin, että reseptit eivät anna kovin hyvää kuvaa arkipäivästä (vähän niin kuin omaa arkiruokaa ei kuvaa hyllyssä olevat Jamie Oliverit tai Hans Välimäet - ei varmaan teidänkään, rakkaat lukijat?). Reseptit kuvaavat sitä kaikkien mahdollisuuksien avaruutta, josta arkipäivään heijastuu joku (pieni) osajoukko. Alla hieman tarkempia perusteluja tälle väitteelle, jota ei pidä ymmärtää väärin: mainitut kirjat ovat hauskoja ja paikkansapitäviä omassa tarkoituksessaan, se tarkoitus ei vain vastaa koettamme.

70-luku tarjottimella on koottu kirjoittajien perheiden reseptikokoelmista. Otos on siis verraten pieni, jos haluamme ymmärtää mediaanikotitaloutta. Resepteissä käytetään myös huomattavasti enemmän kasviksia, kuin mitä mediaanitalous kotitaloustiedustelun mukaan hankki. Esipuheessa myönnetään suoraan, että ohjeita on myös vähän kevennetty nykymakuun sopiviksi. Kirjasta teimme sipulikupit 4. päivänä.

Happamasta makeaan on tehty suomalaisen sosiologian lempimenetelmällä: kirjoituskilpailulla. Ihmisiä on pyydetty muistelemaan menneitä vuosikymmeniä ja kertomaan muistoistaan. Muistot varmastikin osuvat suunnilleen oikeaan aikakauteen, mutta otoksena niitä varmasti vaivaa muistiinpalauttamisen helppouden vaikutus: kirjoittajat muistavat paljon helpommin jotenkin erityisiä hetkiä kuin tavallisinta arkea. Esim 60-70 -luvulta yleisinä kaupunkilaistyöläisten päivällisruokina mainitaan kaalikeitto, maksalaatikko ja hernekeitto (tosin monien muiden lisäksi), jotka eivät kulutuksen valossa näytä kovin tavallisilta. Ehkä helpommin muistetaan myös ruokia, joiden käyttö on sittemmin harvinaistunut. Itsestäkin tuntuu, että lapsena joutui tosi usein syömään nakkikastiketta. Sitä oli koulussa ehkä kerran kuussa, eli todella usein verrattuna nykyiseen, mutta ei sittenkään ihan alvariinsa.

Oikeastaan mielenkiintoisimalla tavalla väärän kuvan antaa vuoden 1957 Kotiruoka. Se on selvästi sekä anakronistinen, että usein yläluokkainen. Anakronistinen siinä mielessä, että 1957 painos on sama kuin vuoden 1949 ja alkupuheen mukaan uudistettu suuremmalti 14. laitoksessa, joka ilmestyi vuonna 1938. Yläluokkainen siinä mielessä, että ainakin Mikasta tuntuu, että reseptit ovat kerätty herrasväen keittiöistä, jossa työväenluokkaa on ollut palvelijoina. Oman perheen voimin aika harva alkaa esimerkiksi kaulita lehtitaikinaa. Resepteissä (siis vuodelta 1938!) on mm. wiener-leipä, chateaubriand, viinikeitto, vol-au-vent'it, paahtovanukas (creme caramel), kohokkaita, ranskalaiset perunat ja sabayon - joukko ruokia, joita todella harva valmistaa kotona edes vuonna 2013, vaikka on sekä pelit ja vehkeet että enemmän vapaa-aikaa. Näiden lisäksi on kuitenkin suuri joukko perusruokia: vellejä, tavallisia leivonnaisia, kalan ja lihan paisto-ohjeita ja hilloja. Kotiruoka -kirjasta teemme myöhemmin paistettua suolasilliä.

Bonnierilla on muuten myynnissä näköispainos vuoden 1960 Bonnierin keittokirjasta (ilmestynyt aikoinaan 60-luvulla Suomessa nimellä Keittotaidon kultainen kirja). Siinä on todella paljon samoja reseptejä kuin Kotiruoassa, mutta valmistusohjeet ovat perusteellisempia. Kotiruoan ohjeilla ei kyllä muuten ilman aiempaa kokemusta esim. sabayon onnistu. (Lieneekö sitä kukaan koettanutkaan? Jos se onkin mukana vain osoittamassa, että ollaan täälläkin sivistyneitä?) Bonnierin keittokirjalla on suunnilleen sama paikka ruotsalaisissa kodeissa kuin Kotiruoalla suomalaisissa - siellä tosin on myös kilpailija, Ican ruudullinen keittokirja.

Lähimpänä vuoden 1971 tavanomaista kulutusta ovat ehkä tuon vanhan Kotiruoka -kirjan yksinkertaisimmat reseptit - sillä varauksella, että niistäkin ilmeisesti tehtiin vain muutamaa arkena.

Lähteet

[70-luku-tarjottimella]
Aaltio, Christina. ; Sarantola-Weiss, Minna. ; Warpula, Kirsi. 70-luku tarjottimella. Espoo : Schildt, 2002.
[BonniersKokbokJubileum]
Bonniers kokbok (Jubileumsutgåva). Tore Wretman, Pernilla Tunberger (toim.). Bonnier Fakta, 2010.
[HappamastaMakeaan]
Happamasta makeaan : suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys. Merja Sillanpää. Vantaa : Finfood, 1999
[Kotiruoka1957]
Kotiruoka : keittokirja kotia ja koulua varten. toim. Reinilä-Hellman et al.. Helsinki : Otava, 1956.
[KultainenKirja]
Keittotaidon kultainen kirja / toim. Margit Engnes, Pernilla Tunberger ja Tore Wretman ; suomeksi toimittaneet Heiddis Fredriksson, Kirsti Rannikko, Kyllikki Villa ; valokuvannut Kerstin Bernhard. Porvoo : WSOY, 1962.
[Unelmakakut]
Unelmakakut / Ulla Svensk ; valokuvat: Jorma Marstio. Helsingissä : Otava, 2008

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti